Alkuperäinen teos A is for Alibi, ilmestynyt 1982. Suomennettu 1988, suomentanut Reijo Kalvas. Viihdeviikarit. (s. 224)

Kinsey Millhone muisti hyvin jutun - se tapahtui kahdeksan vuotta sitten. Poliisin mielestä juttu oli hyvin yksinkertainen. Samoin ajatteli myös valamiehistö, joka tuomitsi Nikki Fifen syylliseksi miehensä murhaan. Nikki istui tuomionsa, ja nyt hän halusi Kinseyn etsivän oikean murhaajan. Tunne sanoi Kinseylle, että Nikki puhui totta, mutta järki vakuutti, että kaikki johtolangat olivat kadonneet kahdeksan vuoden aikana. Mutta kun menneet tapahtuvat johtavat uuteen surmaan, Kinsey lähtee jäljittämään murhaajaa, joka on onnistunut kätkemään salaisuutensa kaikki nämä vuodet... (takakansi)

Olen joskus nuorempana lukenut näitä aakkosdekkareita, mutta en muista, mitkä kyseiset kirjaimet olen lukenut, päätin aloittaa koko sarjan lukemisen alusta asti.

A niin kuin alibi on kunnon vanhan ajan dekkari, jonka juonen arvaa melkein heti ja tiesin alussa, kuka on murhaaja ja kuka ei. Pidän kyllä enemmän älykkäämmistä dekkareista, mutta tämä oli loppujen lopuksi ihan viihdyttävä dekkari. Tällä hetkellä en kaipaa elämääni kovin suuria mysteerejä, joten tämä oli loistava valinta tämän hetkiselle olotilalleni.

Ainoa, miksi tämä dekkari ärsytti, oli suomentajan lukuisat virheet ja töksähtelevä kirjoitusasu.