Alkuperäinen teos The Raw Shark Texts, ilmestynyt 2007. Suomennettu 2008, suomentanut Kaijamari Sivill. WSOY. (s. 518)

Eric Sanderson on hädissään. hän on menettänyt täysin muistinsa. Psykiatri kertoo, että sen on aiheuttanut rakkaan ihmisen järkyttävä poismeno, ja vakuuttaa, että hoito auttaa. Eric saa salaperäisiä kirjeitä, joita psykiatri kieltää avaamasta. Kiellosta huolimatta hän lukee kirjeitä, joissa väitetään, ettei psykiatri voi auttaa häntä jäljittämään menneisyyttään. Kirjeiden neuvoilla hän sen sijaan pystyisi voittamaan vaarat, joihin hän joutuisi. Eric saa tietää salakirjoitetuista teksteistä, jotka hänen on selvitettävä, ja muistia ahmivasta haista, jota vastaan hänen on taisteltava. Hänen tarkoin hallittu elämänsä muuttuu hurjaksi pakomatkaksi, joka ylittää arkitodellisuuden rajat. (takakansi)

En tiedä, pidinkö kirjasta vai enkö pitänyt. Kirja alkoi hyvin tieteiskirjalle tyypilliseen tapaansa miehestä, jonka muisti on kadonnut ja jonka pitää löytää itsensä pienten sinne tänne ripoteltujen vihjeiden mukaan. Eric Sandersonin tarina alkoi kiinnostamaan ja halusin itsekin tietää hänen tavoin mitä hänelle on tapahtunut ja missä hänen kadonnut muistinsa oli.

Haiteksti on niin absurdi tarina, että se on kaikessa outoudessaan todella viehättävä kirja. Pidin paljon Eric Sandersonin surullisesta hahmosta ja toivoin kovasti että hän löytäisi kuolleen rakastettunsa - vaikka se olikin mahdotonta. Kirjan loppu oli yllättävä ja lopulta lukija jää miettimään, mikä on totta ja mikä valhetta.

"Sinä et tehnyt mitään väärin", hän sanoi. "Toisinaan asiat menevät pieleen eikä sille kukaan mitään voi."... (s. 510)