Alkuperäinen teos From Dead to Worse, ilmestynyt 2008. Suomennettu 2012, suomentanut Johanna Vainikainen-Uusitalo. Gummerus. (s. 346)

SOOKIE STACKHOUSE on pyörällä päästään. Hurrikaani Katrinan tuhojen ja vampyyrien huippukokouksen terroritekojen jälkeen hän toivoisi elämän palaavan uomiinsa, mutta yliluonnollisessa maailmassa kuhisee. Ihmissusien lauman vihanpidolla on veriset seuraukset, ja vampyyrit saavat vieraita, jotka yrittävät ottaa haltuunsa heikentyneen valtakunnan. Kaiken lisäksi Sookien ihmistiikeripoikaystävä Quinn on kateissa.

Koska Sookie on lauman ystävä ja hänellä on veriside Eric Northmaniin, paikallisen vampyyriyhteisön johtajaan, on selvää, että levottomuudet koskettavat myös hänen elämäänsä. Kun kylmä veri lakkaa viimein virtaamasta, hänen maailmansa on peruuttamattomasti toinen.
(takakansi)

Mielestäni Veren sitomat ei ollut niin hyvä kirjan kuin sarjan muut osat ovat olleet. Kirjassa on tuttuun tapaansa paljon tapahtumia ja mielenkiintoisia henkilöitä, mutta tästä osasta tuntui puuttuvan kipinä. Sookiesta oli tullut kyynisempi ja turhautuneempi, muut henkilöt eivät oikein päässeet tällä kertaa oikeuksiinsa (Eric, Quinn, Sam...). Kieltämättä kaipasin sitä suloisen hassua Sookieta, johon rakastuin muiden kirjojen myötä. Lisäksi minua häiritsi lukuisat kertaukset. Pidän siitä, että kirjasarjojen uusimmissa kirjoissa kerrataan edellisten kirjojen tapahtumia. Mutta en siitä, että sitä tehdään usein. Tuntuu että kirja menee enemmän jaarittelun puolelle. Kirjasta tulee helposti sarjan "täytekirja", jos kirjailijalla on vaikeuksia keksiä uusia juonikuvioita. Toisaalta, luulen että kirjailijalla on ollut tarkoitus kerrata sarjan tapahtumia, sillä kirjan loppu oli taas tuttuun tapaansa hyvin yllättävä...