Alkuperäinen teos: 1Q84
Ilmestynyt: 2009. Suomennos englantilaisesta versiosta, joka ilmestyi 2011.
Suomennettu: 2013
Suomentanut: Aleksi Milonoff
Kustantanut: Tammi
Sivumäärä: 783
Mistä: Kirjaston hyllystä

Synopsi: Aomame ja Tengo ovat suhteellisen nuoria, n. 30-vuotiaita henkilöitä, jotka tempautuvat mystisillä tavoilla rinnakkaismaailmaan, vuoteen 1Q84: Aomame kiipeää normaaleilta vaikuttavia tikkaita pitkin, Tengo tempautuu maailmaan tehtyään uuden version mystisen Fuka-Erinin Ilmakotelo-käsikirjasta. Asiat näyttävät näennäisesti samalta kuin vuonna 1984, mutta sitä ne eivät ole.

Kirja oli hyvin paksu ja mietin pariin otteeseen, jaksanko sitä avata. Koska olin kuullut monelta suunnalta kehuja ja suoranaista kirjaan rakastumista, päätin sen kuitenkin avata. Myönnän että kirja oli mielestäni hieman outo ja tapahtumat absurdeja (olihan maailma muuttunut vuodeksi 1Q84:ksi, jossa mikään ei ollut sitä mitä oli), mutta mitä enemmän luin, sitä enemmän koukutuin. Murakamin teksti oli hyvin koukuttavaa, kaunista ja runsasta. Hän on hyvin lahjakas kielen käyttäjä ja jokainen asia oli kuvailtu hyvin tarkkaan. Tunsin eläväni Aomamen ja Tengon maailmoissa, elin heidän tunteidensa mukana. He ovat jääneet hyvin vahvasti mieleen. Kirjan lukemisesta on kulunut jo pari päivää, mutta huomaan monesti katselevani kirjan kansia, ja miettiväni tuota mystistä maailmaa. Tällä hetkellä on myös täysikuun aika, joten kuuta on tietysti tullut tiirailtua tarkemmin ja olen miettinyt, missä on mahdollisesti sen mystinen seuralainen.

Kirja on paksu, mutta niin sen kuuluu ollakin. Kaikki ne pienet yksityiskohdat vain kuuluvat kirjaan.

Leos Janácek: Sinfonietta (youtube)