Alkuperäinen teos The Sterkarm Handshake, ilmestynyt 1998. Suomennettu 2001, suomentaja Kristiina Drews. Tammi. (s. 518)

Andrea Mitchell on antropologian opiskelija, joka saa ainutlaatuisen työpaikan: hän siirtyy Aikatunnelin kautta 2000-luvulta 1500-luvulle, Sterkarmien vieraaksi. Hän on Antreija, haltijapiika, ja asuu Sterkarmien suvun linnassa. Sterkarmit kutsuvat 2000-luvun väkeä haltijoiksi ja monet heidän vanhoista tarinoistaan kertovat haltijoiden ja ihmisten kohtaamisesta. Tarut muuttuvat todeksi, kun päällikön poika Per Sterkarm ja Andrea rakastuvat toisiinsa. Mutta miten käy, kun ihminen joutuu haltijoiden maahan? Per haavoittuu sukujen välisessä kahakassa niin vakavasti, että Andrean on pakko viedä hänet sairaalahoitoon 2000-luvulle. Tapahtumat ryöstäytyvät käsistä, kun yhtiö, joka on Tunnelin rakentanut, ei haluakaan päästää Periä takasin kotiinsa 1500-luvulle. Yhtiön ainoa tarkoitus on hyödyntää 1500-lukua sumeilematta. Edessä on kahden eri kulttuurin ja kahden eri aikakauden väistämätön välienselvittely. Andrealle ja Perille se merkitsee vaikeita ja ristiriitaisia valintoja: kenelle olla uskollinen, rakastetulleen vai omalle ajalleen?

Sterkarmin poika on kiehtova ja hnekeäsalpaavan jännittävä romaani, jota ei malta laskea käsistään. Susan Price on julkaissut yli 30 lasten - ja nuortenkirjaa, ja hänet on palkittu useilla arvostetuilla kirjallisuuspalkinnoilla. (takakansi)

Jaa-a, mitähän sanottavaa keksisin tästä kirjasta... Mielestäni tämä oli tylsähkö, lukuun ottamatta muutamaa "henkeä salpaavaa" kohtausta. Muuten tämän kirjan lukeminen takkuili ja sen teennäisyys ärsytti suunnattomasti. Olen lukenut monia tämän tapaisia kirjoja ja tämä ei eronnut niistä juuri ollenkaan. Jos päähenkilöt olisivat olleet eläväisempiä ja jos olisin ollut huomattavasti nuorempi - kätösiini sattui taas nuortenkirja, sillä joskus on mukava tietää, mitä nuoriso lukee -, tämä olisi voinut olla huomattavasti kiinnostavampi.