Alkuperäinen teos Under the Skin, ilmestynyt 2000. Suomennettu 2001, suomentaja Juhani Rossi. Tammi. (s. 336)

Puoleensavetävä Isserley poimii kyytiinsä miehiä Skotlannin ylänköteillä. Miesten pitää olla hyvännäköisiä ja yksin. Aivan tavallisesta iskemisestä ei kuitenkaan ole kysymys - eikä Isserley ole aivan tavallinen tyttö tästä maailmasta. Mihin hän miehiä tarvitsee ja mitä heille tapahtuu selviää lukijalle pikkuhiljaa...

Mielikuvituksellinen tarina häivyttää rajan syyllisten ja uhrien, empatian ja raa'an julmuuden väliltä (takakansi).

Kirja herätti paljon ajatuksia, mutta näin jälkeen päin on vaikea saada mistään pysyvästi kiinni. Aluksi kuvittelin, että kirja olisi tyypillinen dekkari, mutta se olikin jotain muuta. Se oli kirjailijan tapa kertoa, miten meistä ihmisistä on tehty maan ulkopuolelta tulleiden olioiden ravintoa ja kuinka me olemme joidenkin silmissä niitä saalistettavia, niin kuin osa eläimistä on meille. Kirjan perimmäinen sanoma tuntuukin olevan se, että olemme liian ylimielisiä ja pidämme itseämme liian älykkäinä "alentumaan" eläimen tasolle.

Kirjan kerronta on yllättävän helppotajuista ja juonen kulku piti lukijansa tehokkaasti otteessaan. Kirja piti ahmaista melkeinpä samalta istumalta ja luulen tämän kirjan palaavan usein mieleeni. Se on ainakin varmaa, että lihaa en taida vähään aikaan syödä.