Ilmestynyt 2002. Gummerus. (s. 373)

Englannin salaisen palvelun huippuagentti Harri Kaskela (kirjassa hän on Harri Vaara) on rakastunut. Hänen tyttöystävänsä on menestyvän kiinteistönvälitystoimiston omistaja, suomalaissyntyinen Emma Bradley. Harri järjestää kotonaan viihtyisällä Lontoon esikaupunkialueella upeat puutarhakutsut.

Juhlan jälkeen Emma katoaa ja hänet löydetään murhattuna Thamesista. Poliisit epäilevät ammattirikollisten olleen asialla. Harri ryhtyy tutkimaan asiaa poliisien rinnalla. Talouselämän ja politiikan valtarakenteet paljastuvat, ja vähän myöhemmin suomalainen poliitikko joutuu henkirikoksen kohteeksi.

Samaan aikaan kansainvälinen terroristijärjestö soluttautuu Englantiin ja Harrin elämään. Britannian valtion tiedusteluorganisaatio rakentaa uutta valvonta-asemaa Länsi-Englantiin, ja Harri toimii projektin turvallisuusneuvonantajana. Harri miettii, onko siinä syy Emman murhaan vai onko se Emman omissa liiketoimissa.

Tapahtumat saavat uutta vauhtia, kun terroristit ryhtyvät suoraan toimintaan. Harri huomaa pian uivansa politiikan, kasinopelin ja huumekaupan sameissa kansainvälisissä vesissä. Mutta langat näyttävät johtavan lopulta sittenkin Suomeen. (takakansi)

Kiinnostuin Tuuli Rannikon tuotannosta, kun luin "Pikkujuttu"-novellikokoelman ja silloin päätin tutustua hänen tuotantoonsa. Umpikuja oli kuitenkin pettymys. Ensimmäisten 200 sivun lukeminen oli hyvin hidasta, sillä välillä kirja tuntui hyppivän tapahtumasta toiseen, asiat jäivät kesken ja henkilöhahmot olivat haamumaisia. Juoni oli myöskin ennalta-arvattava ja kirjasta ei jäänyt oikeastaan mitään mieleen. Olisin kaivannut kirjaan enemmän syvyyttä, sillä kirjan juoni olisi muuten toiminut loistavasti. Perusdekkari, joka ei yllätä, mutta on loppujen lopuksi ihan viihdyttävä näin pimeinä syysiltoina.