Alkuperäinen teos Fröken Smillas fornemmelse for sne, ilmestynyt 1992. Suomennettu 1994 (ensimmäinen painos suomeksi ilmestyi vuonna 1993), suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi. (s. 487)

Smilla Jaspersen on grönlantilainen syntyjään, eikä hän ole koskaan sopeutunut elämään Kööpenhaminassa.

Eräänä päivänä hänen naapurinsa ja hyvä ystävänsä, 6-vuotias Esajas, putoaa katolta ja kuolee.

Smilla näkee pojan jäljet lumessa ja tietää, ettei se ollut onnettomuus, sillä hänellä on lumen taju.

Ja niin Smilla lähtee etsimään murhaajaa. (takakansi)

Huolimatta hyvistä arvosteluista, Lumen taju oli pettymys. Minulta meni kokonaiset 2 viikkoa tämän kirjan lukemiseen, sillä siinä oli mielestäni liikaa aiheita - grönlantilaisten elämästä ja tavoista, toisesta maailmansodasta, salaliitoista, huumeista jne., ihmisiä ja tyhjän päiväistä jaarittelua. Eikä kirjasta jäänyt oikeastaan yhtään mitään mieleen. Vain 6-vuotias Esajas poika ja aikuinen Smilla, jonka persoona oli erittäin ärsyttävä. Lisäksi kirja loppui töksähtäen, mikä jätti oikeastaan ärtyneen olotilan. 

Ainoa, mistä pidin kirjassa, oli se miten kirjailija oli kuvaillut grönlantilaisten elämää ja tapoja. Kirja olisi toiminut paljon paremmin, jos kirjailija olisi pitänyt juonen kulun mahdollisimman yksinkertaisena.