Alkuperäinen teos La cena secreta, ilmestynyt 2004. Suomennettu 2006, suomentanut Satu Ekman. Bazar. (s. 361)

Tammikuussa 1497 salakirjoitusten asiantuntija isä Agustín Leyre saa kiireellisen tehtävän. Hänet lähetetään Roomasta Milanoon seuraamaan Leonardo da Vincin kuuluisan taulun Pyhän ehtoollisen valmistumista. Syynä äkkinäiseen päätökseen ovat paavi Aleksanteri VI:lle lähetetyt nimettömät kirjeet. Kirjeiden mukaan da Vinci on kuvannut opetuslapset ilman sädekehää ja lisäksi maalannut itsensä ehtoollispöytään mukaan, selin Kristukseen.

Historiallisen mysteerin edetessä käy ilmi, että da Vincin Pyhä ehtoollinen on täynnä muitakin häkellyttäviä erikoisuuksia. Siinä ei ole Graalin maljaa, Kristus ei jaa ehtoollista ja opetuslapset kuvataan toisinajattelijoina. Millaisen salaviestin da Vinci on kätkenyt taideteokseensa? Oliko kuuluisa taiteilija kerettiläinen? (takakansi)

Salaisuuksia, arvoituksia, historiaa, poliittista ja uskonnollista vainoa... Toisin sanoen, pidin erittäin paljon Javier Sierran Ehtoollisen saloista. Kirjailijan kirjoitustyyli oli erittäin sujuvaa, kirjan hahmot mielenkiintoisia - erityisesti kun kirjassa oli myös oikeita, historiallisia henkilöjä -, osa kirjan tapahtumista oli selitetty ja latinan kieli suomennettu. Lisäksi pidin hyvin paljon siitä, että kirjassa oli käsitelty minulle tuntemattomampaa teosta, Pyhää ehtoollista, Cenacoloa. Suosittelenkin tätä kirjaa jännäreiden ystäville, vaikka lukemisessa saattaa viivähtääkin aikaa. Ainakin minulta kului huimasti aikaa, kun yritin myös itse ratkoa kirjassa olevia arvoituksia. Ehtoollisen salat on mukaansa tempaava kirja, joka varmasti herättää mielipiteitä.