Ilmestynyt 2005. WSOY. (s. 319)

Maltan saarelle, keskelle Välimerta, on kokoontunut sekalainen joukko suomalaisia viettämään talvikautta. Suurin osa heistä on eläkeläisiä, kuten Hämäläiset, Virrat ja outo Jurvasen pariskunta, mutta mukana on myös nuorempaa väkeä, esimerkiksi toimittaja Tero Järvinen ja kirjallisuudentutkija Sari Vaarala. Värikkäin lomailijoista lienee dekkarikirjailija Maija Kokko, joka etsii uuteen kirjaansa aihetta etelän auringon alta.

Turistien leppoisan oleilun keskeyttää kuolemantapaus, jota on syytä epäillä murhaksi. Siitä alkavat samaan hotelliin majoittuneiden ihmisten keskinäinen kyräily, epäilyjen vyyhti ja yllättävät paljastukset... Kenellä oli tilaisuus ja motiivi verityöhön? Ja kuka pystyy saamaan vielä toisen lomailijan hengiltä? (takakansi)

Murhia Maltalla oli minulle pettymys. Odotin jännittävää lukukokemusta, mutta kirja oli hirveän sekava ja välillä hypittiin asiasta toiseen ja välillä tuntui, etteivät asiat edes liity toisiinsa millään tavalla. Lukeminen oli välillä hirveän tuskastuttavaa ja mietin moneen otteeseen, jätänkö kirjan kesken.

Murhia Maltalla oli lähinnä matkakertomus, joka perehtyi maltalaisten tapoihin ja paikkoihin. Jos joskus matkustan Maltalle, voi olla että valitsen tämän kirjan matkaoppaaksi.