Novellit ovat ilmestyneet vuosina 1958-1979. Suomennettu 2005, suomentanut Juhani Huotari. Loisto. (s. 214)

KÄYTTÖOHJE:

Lukekaamme yksi Minuuttinovelli sillä aikaa kun keitämme löysiä munia tai odotamme vastausta puhelimeen (mikäli numero tyyttää varattua). Huono vointi tai rasittuneet hermot eivät ole esteenä. Voimme lukea niitä istuen tai seisten, tuulessa ja sateessa tai täpötäydessä ruuhkabussissa.

Unkarilainen István Örkény (1912-79) kehitti huippuunsa tyylin kirjoittaa lyhyesti. Minuuttinovelleissa hän tavoittaa koko mustanpuhuvan hauskan maailmansa pähkinänkuoressa, ja monille kielille käännetty kirja onkin kulttiklassikon maineessa. (takakansi)

Ilman aakkoshaastetta olisi jäänyt tämäkin kirja huomiotta, sillä ö-kirjaimella alkavia kirjailijoita on hirveän vähän maailmassa. Ensimmäinen reaktio takakannen perusteella oli se, että luen tämän kirjan nopeasti. Toisin kävi: vaikka novellit ovat lyhyitä, osa piti lukea uudelleen, jotta ymmärsin edes joten kuten novellin. Osa novelleista oli absurdeja ja kieroja, osa oli hirveän raskaslukuisia. Osalla novelleista oli paljon annettavaa.

Olen iloinen että luin tämän kirjan, lähinnä sen vuoksi että tutustuin minulle ennestään tuntemattomaan kirjailijaan, joka oli pitkästä aikaa niin erilainen muihin verrattuina. Jos päätät lukea tämän kirjan, suosittelen että käytät siihen aikaa.