Alkuperäinen teos Globalia, ilmestynyt 2004. Suomennettu 2006, suomentanut Erkki Kirjalainen. Tammi. (s. 529)

Globalia on maailmanlaajuinen ihanneyhteiskunta. Sitä suojaavan lasikuvun alla vallitsee ikuinen poutasää, sen asukkaat pysyvät ikinuorina varaosien ja kauneusleikkausten turvin, ja heidän perustoimeentulonsa, terveydenhoitonsa ja asumisensa on taattu. Globalian oloissa on jotakin tutunomaista - ne vain ovat hyvin täydelliset.

Mutta tätä täydellisyyttä ei voisi olla olemassa ilman ulkoista uhkaa. Terroristihyökkäykset yrittävät toistuvasti järkyttää Globalian tasapainoa. Ja terroristit ovat tietenkin kotoisen sen ulkopuolelta, lasikuvun takaisilta "epävyöhykkeiltä".

Kaksi nuorta ihmistä, Kate ja Baikal, rohkenee kuitenkin kyseenalaistaa Globalian suurenmoisuuden ja periaatteet, joille se rakentuu. He saavat maksaa siitä kalliisti. Baikalista tulee maanpakolainen, lainsuojaton, yhteiskunnan vihollinen. Hänelle jää vain yksi vaihtoehto: reveta siksi mieheksi joka hänen väitetään olevan. (takakansi)

En oikein tiedä, mitä ajatella tästä kirjasta. Mielestäni se ei ollut huippu hyvä, mutta ei huonokaan. Ihan kelpo lukukokemus jos minulta kysytään. Hieman ehkä tylsähkö, sillä odotin enemmän toimintatyyppistä romaania. Kirjan henkilöt olivat mielestäni läpinäkyviä ja heiltä tuntui puuttuvan selkäranka. Kirjan juoni tapahtuu jouhevasti ja pidin kirjailijan "äänestä", mutta kirjasta puuttui se jokin mikä sai aikaan "wow" reaktion.

Puhuttavimman tästä kirjasta tekee ehkä se, että se maalaa melko synkkää tulevaisuuden kuvaa. Jos sovit yhteiskunnan vaatimiin normeihin ja lokeroihin, saat asua ns. turvavyöhykkeellä. Turvavyöhykkeellä, jossa isoveli valvoo puolestasi ja olet oikeutettu kaikkeen hyvään. Sinun ei tarvitse kantaa huolta vanhenemisesta. Olet "turvassa". Jos et sovi näihin normeihin, joudut karkotetuksi epävyöhykkeelle jossa et oikeutettu näihin asioihin. Silti isoveli valvoo, että kaikki sujuu isoveljen toivomalla tavalla.

Globalia on kirja jolla on tarjottavanaan monta ajatusta. Yksi niistä monista, joka tuli minulle mieleen, oli se että kirjan tarjoama tulevaisuus voi olla hyvinkin toden mukainen - jos vain lähdemme kulkemaan siihen suuntaan.