punainen%20kuin%20veri-normal.jpg

Ilmestynyt 2013. Tammi. (s. 265)

Pimiöön on ripustettu kuivumaan pestyjä viidensadan euron seteleitä. Ilmassa leijuu vanhan veren haju. Lumikki Anderssonin periaatteena on olla sotkeutumatta asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, mutta seteleiden löytäminen kiskaisee hänet keskelle kansainvälisen huumebisneksen ympärille kietoutuvaa vyyhtiä.

Neljän vuorokauden mittainen alati kiihtyvä tapahtumien pyörre heittää Lumikin hengenvaarallisiin tilanteisiin, pakenemaan kylmäverisiä rikollisia ja lopulta salaisiin ja legendaarisiin Jääkarhun juhliin. Kaiken ympärillä talvi on kylmempi kuin vuosiin ja pakkanen kurittaa Tampereen katuja.

Punainen kuin veri aloittaa Lumikki Anderssonista kertovan trilleritrilogian. (takakansi)

Olen lukenut elämäni varrella niin monta dekkaria, ettei tämä nuorille suunnattu dekkari yllättänyt minua juonellisesti. Mutta jos olisin nuori, olisi Punainen kuin veri ehdottomasti yksi parhaimmista nuorten kirjoista joita olisin koskaan lukenut. Salla Simukan teksti oli sujuvaa ja lukija pysyi hyvin mukana - itse asiassa sen mukana pysyy varmasti levottominkin lukija. Luin kirjan yllättävän nopeasti, mutta ei ihme sillä teksti oli helppolukuista ja se koukutti minut täysin. Aion ehdottomasti suositella tätä jälkikasvulleni, kun he hieman kasvavat isommiksi.

Lumikki Andersson on mielenkiintoinen hahmo, joka on syntynyt rankan menneisyyden kokemusten jälkeen. Olisin mielelläni lukenut hänestä enemmän, mutta ilmeisesti hänen tarinaansa paneudutaan enemmän trilogian seuraavissa osissa. Kirjasta tekee erikoisen se, että sivujen reunat ovat punaiset. Tällaista erikoisuutta en olekaan ennen tavannut. Jään mielenkiinnolla odottamaan, minkä väriset sivujen reunat ovat seuraavissa osissa - vai jatkavatko ne samaa punaista linjaa.