Alkuperäinen teos: Wildwood
Ilmestynyt: 2011
Suomennettu: 2012
Suomentanut: Peikko Pitkänen
Kustantanut: Otava
Äänitys: Silencio Oy
Lukenut: Eero Saarinen
Levyjen määrä: 11
Mistä: kirjaston hyllystä

Synopsi: Prueta on aina varoitettu menemästä Tiettömään korpeen, mutta hänelle ei ole koskaan kerrottu syytä miksei korpeen saisi astua. Kunnes eräänä päivänä lintuparvi sieppaa pikkuveli Mackin ja Pruen on pakko lähteä hakemaan veli korvesta - maksoi mitä maksoi. Sysimetsä paljastuu merkilliseksi paikaksi, jossa sattuu ja tapahtuu mitä kummempia asioita. Ja Pruelle paljastuu totuus omasta elämästään.

Nappasin Sysimetsän kirjaston hyllystä, koska halusin ilahduttaa vanhimmaistani pitkien automatkojen ajan. Kirjan lukeminen ei sovi sellaiselle, joka kärsii muutenkin matkapahoinvoinnista, joten siinä mielessä äänikirjat ovatkin loistava vaihtoehto lukutoukalle. Äänikirjoja on onneksi tarjolla monenlaista, mutta Sysimetsä oli hyvä valinta siinä mielessä, että se sopi niin aikuiselle kuin nuorelle kuuntelijalle. Se tarjosi seikkailua hienoin fantastisin elein ja Eero Saarinen oli loistava lukija - olisin voinut kuunnella hänen ääntään tuntikausia. Sysimetsässä on paljon tuttuja elementtejä (esim. hyvä vs. paha, vanhempien tekemä lupaus jne.), mutta siinä oli myös jotain lumoavaa. Juuri sitä, mikä saa lukijan/kuuntelijan koukkuun.

Sysimetsä oli ensimmäinen äänikirja sitten lapsuuden, jolloin satuja kuunneltiin c-kaseteilta. Äänikirjojen valikoima on tosiaan kasvanut - mikä on onni-, mutta en tiedä tulenko tulevaisuudessa kuuntelemaan enempää äänikirjoja. Kirja on kuitenkin kirja ja rakastan sitä, että saan koskea kirjaan. Tuntea kirjan tuoksun ja ennen kaikkea: lukea itse.